Jääkäriperinteet Suomen Puolustusvoimissa
Jääkäripataljoona 27:n ensimmäiset perinnejoukko-osastot olivat vapaussodan aikana perustetut kuusi jääkärirykmenttiä, ratsujääkärirykmentti ja jääkäritykistö sekä myöhemmin perustettu Jääkäriprikaati. Vuonna 1936 armeijan neljä polkupyöräpataljoonaa nimitettiin jääkäripataljooniksi vapaussodan jääkärijoukkojen muistoksi. Sekä talvi- että jatkosodassa jääkäripataljoonat saivat armeijan parhaiden iskujoukkojen maineen.
Useiden organisaatiomuutosten jälkeen Jääkäripataljoona 27:n perinnejoukko-osastoiksi määrättiin vuoden 1956 lopussa kaikki armeijan viisi erillistä jääkäripataljoonaa, Pohjanmaan, Uudenmaan, Kymen, Hämeen ja Karjalan Jääkäripataljoonat. Niillä kaikilla oli Jääkärimarssi kunniamarssina. Hämeen Jääkäripataljoona, joka oli entinen Jääkäripataljoona 4, vietti vuosipäiväänsä 25. helmikuuta jääkäreiden kotiinpaluun muistoksi.
Organisaatiotarkistusten yhteydessä 1980- ja 1990-luvuilla itsenäiset jääkäripataljoonat liitettiin joukkoyksikköinä prikaateihin tai rykmentteihin. Niiden vuosipäivät muuttuivat perinnepäiviksi ja kunniamarssit perinnemarsseiksi. Jääkäripataljoonat vaalivat edelleen Jääkäripataljoona 27:n perinteitä. Karjalan Jääkäripataljoonan perinnepäivä on 25.helmikuuta. Hämeen Jääkäripataljoonan lakkauttamisen yhteydessä perustettu Hämeen Panssaripataljoona säilyttää Jääkärilippua kunniapaikalla esikunnassaan. Pataljoona asettaa valtakunnallisissa paraateissa lippuvartion Jääkärilipulle.
Panssariprikaatin joukkoyksikkö Jääkäritykistörykmentti vaalii jääkäritykistön perinteitä. Sen perinnepäivä on 17. maaliskuuta, joka oli Jääkäripataljoona 27:n tykistöjaoksen perustamispäivä.
Suomalaiset pioneerit ovat vaalineet jääkäriperinnettä hyvin uskollisesti. Kaikki pioneeriaselajin joukko-osastot ja joukkoyksiköt ovat viettäneet ja viettävät edelleen vuosi- tai perinnepäiväänsä 25. heinäkuuta Schmardenin taistelun muistoksi.