Jääkäriperinteen vaalijoista historiikki

Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksestä ja Jääkärisäätiöstä julkaistaan historiikki 26. päivänä marraskuuta. Sekä perinneyhdistys että Jääkärisäätiö täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys perustettiin vaalimaan ja ylläpitämään Jääkäripataljoona 27:n muistoa ja henkistä perintöä. Nykyisin perinneyhdistys pyrkii jääkäriaatteen ylläpitämisen lisäksi lisäämään Suomen itsenäisyysaatteita, itsenäisyyden hankkimista ja itsenäisyyden säilyttämistä koskevaa tietoutta.

Jääkärisäätiö perustettiin ennakoivasti jatkamaan Jääkäriliiton työtä sen jälkeen, kun jääkäreitä ei enää olisi keskuudessamme.

Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys on valtakunnallinen jäsenyhdistys, jolla on 16 alaosastoa ympäri Suomea. Perinneyhdistyksen toiminta alkoi vuosikokouksista ja vuosijuhlista, kevät- ja syysretkestä sekä loppusyksyisin pidettävästä perhejuhlasta laajentuen vähitellen erilaisiin tilaisuuksiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Jääkäreihin liittyviä tapahtumia muistetaan, kun niistä tulee kuluneeksi kerrannaisvuosia, ja joka viides vuosi helmikuussa Vaasassa järjestetään jääkärien kotiinpaluun muistojuhlat. Yhdistyksen osastot järjestävät kukin vuorollaan yhteiset kesäpäivät koko yhdistykselle paikkakunnilla, jotka liittyvät jääkäreihin. Lisäksi osastot ovat vuosien kuluessa hankkineet muistomerkkejä ja muistolaattoja jääkäreille ja koonneet jääkärien haudoista kirjoja.

Vuonna 2014 perinneyhdistys aloitti jääkäriliikkeeseen liittyvien 100-vuotismuistojuhlien sarjan Suomessa, Saksassa ja Latviassa. Tapahtumat huipentuivat Vaasassa 23.–25. helmikuuta 2018 järjestettyihin jääkärien kotiinpaluun muistojuhliin. Nämä tapahtumat lisäsivät merkittävästi jääkäriliikkeen ja jääkäriperinnetyön tunnettuutta.

Perinneyhdistyksellä on toimintaa myös ulkomailla. Saksassa yhdistys on vuodesta 1990-luvylta alkaen osallistunut jääkärien koulutuspaikkakunnan, Hohenlockstedtin (entinen Lockstedt) järjestämille Finnentageille (Suomi-päiville) ja perinneyhdistys osallistui myös vuonna 2002 avatun Jääkärimuseon rakentamiseen Hohenlockstedtissa. Latviaan perinneyhdistys on Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen järjestänyt monia matkoja jääkärien jäljille ja Latviaan, kuten myös Ruotsiin, on hankittu jääkäreistä kertovia muistomerkkejä.

Aluksi perinneyhdistyksen jäseniksi hyväksyttiin vain jääkärien jälkeläiset tai puolisot, jotka olivat omaksuneet jääkäri-ihanteet. Vuonna 1986 sääntöjä muutettiin jäsenkunnan määrän lisäämiseksi. Vuodesta 1986 alkaen jäseneksi ovat olleet tervetulleita kaikki kansalaiset, jotka haluavat vaalia jääkärien perintöä. Nykyisin perinneyhdistyksellä on runsaat 1 700 jäsentä.

Jääkärisäätiö rahoittaa jääkäriperinnetyötä. Tärkein kohde on ollut perinneyhdistys ja sen osastot, mutta säätiö on rahoittanut myös lukuisia tutkimuksia sekä muistomerkki- ja kirjahankkeita ja muistojuhlia. Toimintansa aikana Jääkärisäätiö on jakanut noin miljoona euroa tukea jääkäriperinnetyöhön.

JÄÄKÄRIPERINTEEN VAALIJAT. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ja Jääkärisäätiö -kirjan on kirjoittanut eversti evp., filosofiantohtori Pasi Kesseli.

Haku

Kategoriat